Hiilihydraatit ja ravitsemus

Kuulun siihen sukupolveen, jolle on esikouluiästä saakka paasattu rasvan vaaroista, viljojen tärkeydestä ja light tuotteiden hyödyistä. Onneksi olen siitä onnellisessa asemassa, että kotona meille tarjottiin aina puhdasta ja ravinteikasta ruokaa, rasvaista maitoa sekä voita. Mieleeni ei muistu yhtään kuvaa Becelistä tai kevyt jugurteista, meillä oli aina kunnon ruokaa kuten karjalanpaistia. Lapsena olin toki kateellinen kavereille, jotka saivat nauttia nakeista ja ranskalaisista, mutta nyt osaan arvostaa äidin panostusta. Vuonna 2006 aloitin sairaanhoitajakoulun ja samoihin aikoihin löysin hiilihydraattitietoisen ruokavalion. Löysin Antti Heikkilän. Antti Heikkilä on lääkäri, joka hoitaa mm. diabetesta sairastavia potilaitaan hiilihydraattitietoisella ruokavaliolla. Silloin kuin Heikkilä aloitteli lääkärinuraansa diabetesta hoidettiin rajoittamalla hiilihydraattien saantia. 1980- luvulla suuret setelit astuivat kuvaan ja lääketiede astui aimo harppauksen eteenpäin, jolloin diabeetikko voi vihdoin syödä mitä tahansa kunhan ottaa riittävästi lääkkeitä. Ihmisen fysiologia ei ole muuttunut vuosikymmenten eikä edes vuosisatojen saatossa, ihmisen elimistö ei kestä sitä määrää sokeria, jolla sitä nykyään ravitaan. Räjähdysmäisesti yleistyvän diabeteksen syyn selvittämiseksi tutkijat yrittävät epätoivoisesti löytää syyn geeneistä. On totta, että on löydetty geeni, joka herkistää riskiä sairastua diabetekseen, mutta ravinnon merkitystä tuo löytö ei poissulje. Herkistävän geenin omaavat eivät todennäköisesti sairastu diabetekseen, mikäli hoitavat itsensä hyvin.

Nykysuosituksen mukaan hiilihydraattien määrä tulisi olla jopa 60% päivän energiansaannista, rasva 25-40% ja proteiini 10-20%, joten pahimmassa tapauksessa esim. minun ruokavalioni koostuisi 1000kcal hiilihydraateista, 600kcal rasvoista ja 250kcal proteiinipitoisesta ruuasta. En ole kestävyysurheilija en ole edes erityinen himoliikkuja, joten miksi minä tarvitsisin ravinnostani noin paljon hiilihydraatteja? Määrä aiheuttaa vain turhia verensokerin nousuja ja insuliinipiikkejä. Opiskelutoverini noudatti pitkään täysin sokeritonta ruokavaliota ja kertoi ravintoloissa ruokailun olleen äärettömän haastellista, koska kaikkeen oli lisätty sokeria. Hän ei saanut salaattiinsakaan kastiketta. Olen monesti heittänyt ympärilleni haasteen sokerilakosta aiheuttaen samalla suuren hämmennyksen miten elämä jatkuu ilman sokeria tai miten sokeririippuvuus aiheuttaa päänsärkyjä, levottomuutta ja ärtyneisyyttä. Itse koen hiilihydraattien suuren määrän olevan minun etureppuni ja hanurin muotojen syynä. Niihin jää koukkuun, syödessä hiilaria aivot vaativat lisää hiilaria ja näin ollen ongelma on valmis. Toinen ongelma on välipalat ja jatkuva syöminen. Virallisten ravintosuositusten mukaan ateriavälit saavat olla maksimissaan 4 tuntia ja aterioita tulisi nauttia vähintään 5 päivän aikana. Miksi? No tietenkin siksi, että verensokeritasot pysyisivät tasaisena. Hmm, tämä pistää jälleen miettimään: syödään hiilihydraatteja, jotta verensokeri nousee, haima tuottaa insuliinia verensokerin laskemiseksi, kohta verensokeri on taas alhaalla jolloin hiilihydraattitankkaus on ajankohtainen. Kun kroppa ei enää toimikaan näin, astuu kuvaan lääkkeet. Suuri ja mahtava lääketieteen vallankumous, lääkkeitä käyttämällä kansa voi syödä mitä tahansa, normaalia? Tälläinen tyhmempikin sairaanhoitaja tajuaa, ettei tuollainen kuormitus voi olla kropalle hyväksi. Toisaalta eihän Heikkilän tai minun mielipiteilläni ole mitään merkitystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten ohessa.

Omat kokemukseni hiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta ovat varsin positiiviset. Mm veriarvoissa tapahtui huimia muutoksia. Ensimmäinen arvo virallisterveellisellä ruokavaliolla ja jälkimmäinen arvo Heikkilän suosittelemalla hiilihydraattien rajoittavalla ruokavaliolla.

Kokonaiskolesteroli 6.4 -> 4.6 , HDL 1.7 -> 1.8 , LDL 4.3 -> 2.7 , Trigly 0.72 -> 0.73 , paastoverensokeri 6.1 -> 4.4,

Verenpaine 160/90 -> 135/ 80, lepopulssi 70 -> 45-55

Olen kokenut kaksi negatiivista asiaa hiilihydraattien rajoittamisella. Toinen on treenitehojen lasku. Kovan jalkatreenin aikana ja jälkeen olo on todella huono, päässä heittää, pää särkee, heikottaa ja jaksaminen on äärettömän huonoa. Minulle vieraaseen tyyliin kiitin kauniisti jalkatreenistä ennen ohjaajaa;). Toinen on valintojen vaikeus. Kaikki ruoka on valmistettava itse, mitään ei saa valmiina. Kaikissa valmisruuissa on sokereita, viljatuotteita, perunaa, lisäaineita ym.

Päivän hiilihydraatit nautitaan siis ennen treeniä, treenin aikana ja treenin jälkeen, muuna aikana ravinnon lähteet ovat hyvät rasvat ja proteiini. Treenipäivänä hiilihydraattien määrä on noin 60-80g ja lepopäivinä 20-60g. Näin uskon jaksavani kovemmankin treenin.

Lisää Heikkilästä: http://www.anttiheikkila.com/terveysklubi/